Kun olet uusimassa hammashoitoyksikköäsi

Hammashoitoyksikön elinkaari on yleensä 8-20 vuotta. Ennen hammashoitoyksiköt olivat kestävämpiä, niiden saattoi olettaa kestävän hyvinkin sen 15-20 vuotta. Tekniikka oli yksinkertaista ja elektroniikkaa oli vähemmän. Tänä päivänä tilanne on muuttunut ja kovassa käytössä olevan hammashoitoyksikön elinikä saattaa olla vain 10 vuotta. Pääsääntöisesti vanhoillakin yksiköillä on voinut aivan hyvin jatkaa konservatiivista hammashoitoa aina elinkaaren loppuun asti.

Vaihtamisen aika lähestyy yleensä, kun laitteen vuosittainen huoltotarve alkaa kasvaa kestämättömäksi. Usein vanhaan hammashoitoyksiköön ei kannata vaihtaa nostomoottoreita tai pääkortteja, jos muutenkin huoltotarve on lisääntynyt, pehmusteet jo vähän repsahtaneet ja menettäneet ryhtiään.

Toinen syy uusimiseen on imagoon liittyvä. Vanhalta näyttävä hoitoyksikkö voi vaikuttaa palvelun laatuvaikutelmaan. On täysin ymmärrettävää olla huolissaan tästä.

Mitä uuden hoitoyksikön hankinnassa tulee sitten ottaa huomioon?

Uusi hammashoitoyksikkö

Vanhan hoitoyksikön uusiminen on hyvin erilainen tilanne verrattuna siihen, että hankkii ensimmäisen hammashoitoyksikkönsä. Moni sortuukin lähtemään alan messuille ja vertailemaan tarjouksia eri toimijoilta ja valitsemaan erikoistarjouksesta mukavalta tuntuvan mallin. Ollaan näennäisesti tyytyväisiä.

Pelkkä messuilta saatu hammashoitoyksikön tarjoushinta on uusimisessa hämäävä tekijä. Se yleensä tarkoittaa, että laitetta ei saa ”avaimet käteen” periaatteella, vaan asennuskustannukset lasketaan laitteen hinnan päälle.

Laite pitää myös asentaa siihen tilaan, jonka tekniset ominaisuudet sen sallivat. Tämä rajoittaa klinikkahuoneen suunnittelua huomattavasti.

Lopputuloksen voi arvata. Sivukulut projektissa kasvattavat kokonaishintaa ja ovat lopulta 50 % päälle koneen hinnan. Jos et ole yhtään etukäteen selvittänyt vuosihuoltojen ja tärkeimpien varaosien kustannuksia, niin tulevina vuosina maksat vielä paljon lisää.

Aiheena hoitoyksikön uusiminen on hyvin laaja, joten tässä blogissa keskitymme nimenomaan asennuskustannuksiin.

 

Mitäpä jos vanha asennuspiste onkin aivan eri paikassa kuin uusi hammashoitoyksikkö vaatisi? Putkia voidaan tietysti jatkaa ja viedä ne pinnalla oikeaan kohtaan. Aika karmea yksityiskohta kliinisen klinikkahuoneen lattialla.

Entäpä peitekotelo? Peitekotelon korkeus voi olla noin 5-6 cm ja se on suoraan jatkuvasti käytössä olevalla kulkureitillä. Kuka siihen kompastuu ensin; sinä, hammashoitaja vai asiakkaasi? Meneekö jätevesi sen jälkeen enää viemärissä alaspäin?

Vaikka kyseisiä asennuksia näkee yllättävän paljon, joka kerta se herättää minussa ihmetystä. Toki tämänkin ymmärtää, kun käydään läpi, mikä on toinen vaihtoehto.

Klinikkahuoneen remontointi

Mikä sitten olisi fiksuinta? Tärkeintä on ensin selvittää ja mitata vanhan koneen asennuspiste. Kun tämä on tiedossa, tulee selvittää mitkä hammashoitoyksiköt sopivat tähän asennuspisteeseen ilman ylimääräistä urakkaa. Nämä toimittajat pitää kilpailuttaa laitteen ja asennuksen kokonaiskustannuksella.

On tärkeää myös itse ymmärtää, miten hammashoitoyksikkö oikeasti sijoittuu klinikkahuoneeseen. Kaikki hammashoitokoneet varmasti voidaan asentaa vanhan asennuspisteen päälle, mutta silloin esimerkiksi takana olevan kaapiston ja potilastuolin niskanojan väliin jää 28 cm tilaa työskentelyasennossa.

Jokainen ymmärtää, että tässä tilanteessa laitteen takana kulkeminen, saati potilaan hoitaminen, on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Ainahan mahdollisuutena on hankkia samanlainen mallin kuin aikaisemmin, jos niitä on vielä markkinoilla uudistettuna tarjolla. Jos myyjä ymmärtää, että olet hankkimassa laitetta juuri heiltä ilman kilpailua tai kokee, että tähän kohdistuspisteeseen ei sovi muut kuin heidän valmistamansa hammashoitoyksiköt, hän varmasti käyttää tilaisuuden hyväkseen.

Suosittelenkin siis lukemaan tämän kirjoituksen uudestaan ja kilpailuttaa hankinta niiden toimijoiden välillä, joiden tuotteiden asennus osuu sinun kohdistuspisteeseesi.